The seminar Literature without borders – Kirjallisuus ilman rajoja – Litteratur utan gränser –  took place on March 18th 2016 at Nordic Culture Point, with full audience consisting of writers and specialists of literature from different Nordic countries. The speakers and audience discussed topics like the position of non-dominant language authors in the Nordic Countries, safe havens and other initiatives to promote freedom of expression; the position of Sámi literature, […]

Kitari Mayele toimii kulttuurituottajana Kulttuurikeskus Caisassa. Kielillä on merkittävä rooli hänen elämässään, sillä ne avaavat paljon ovea ja tuovat paljon iloa ja ihmisiä ympärilleen. Ne auttavat häntä oppia uusia asioita erilaisissa tilanteissa ja samalla tulla toimeen ihmisiin ilman rajoja.   LA LANGUE DANS SA DIVERSITÉ ET COMPLEXITÉ Nous disons que la langue est un moyen et un instrument majeur

POEMS by | Mazen Maarouf, Manal Al-Sheikh, Anisur Rahman, Diana Mistera, Hamdam Zakirov and Inger-Mari Aikio. Mazen Maarouf / PALESTINE-ICELAND   Chlorophyll [Translation: Mazen Maarouf]   The wood, which was used Without love To make wings of planes And windows, That wood Inhabited by the spirits of hundreds of birds From when it was part of a tree, They clung to it, While contemplating the skin of

Outi Korhonen Outi Korhonen on taide- ja kulttuurikasvattaja, joka toimii monikielisyyden ja kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi suomalaisella kulttuurikentällä. Hän kirjoittaa, koordinoi projekteja ja toimii myös taiteilijana tai taidekasvattajana projekteissa, joiden voima on erilaisten tekijöiden luovissa kohtaamisissa.   Kirjallisuuden monikielisyyshaasteille on ratkaisuja Kirjallisuuskentän monikielisyydestä on taas keskusteltu. (HS 20.2, HS 23.2. ja HS 28.2. sekä YLE: Kultakuume 23.2.) Tilanne on monisyinen ja

Risto Keskinen työskentelee varhaiskasvatuksen asiantuntijana Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastossa.Hänen tehtäviin kuuluu tukea ja ohjata varhaiskasvattajia pedagogisen monimuotoisuuden, kuten kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden asioissa sekä ympäristövastuullisuuteen kannustamisessa. Näihin liittyy olennaisesti myös leikki, johon liittyviä asioita pohdiskelen yhdessä muiden toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun yhteisessä  ’Leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen’ -hankkeessa. Hän avustaa myös leikkipuistotoiminnan ja perhepäivähoidon esimiehiä heidän toiveidensa mukaan. Kaikki

Marianne Bargum Marianne Bargum on Suomen PENin varapuheenjohtaja sekä aktiivinen PEN International:in Translation and Linguistic Rights -komiteassa. Hän on tehnyt pitkän uran kustannusmaailmassa mm. ruotsinkielisen Söderströms -kustantamon toimitusjohtajana ja useissa luottamustehtävissä. Marianne Bargum är viceordförande för Finlands PEN och aktiv inom PEN Internationals Translation and Linguistic Rights-kommitté. Hon har gjort en lång karriär inom förlagsbranschen,

Anna Talasniemi Anna Talasniemi työskentelee Koneen Säätiössä yliasiamiehenä. Koneen Säätiön kieliohjelman tavoitteisiin kuuluu monikielisyyden edistäminen. Koneen Säätiö järjesti vuonna 2013 osana kieliohjelmaa Monikielisyys ja taide -apurahahaun. Satakielikuukauden 2016 ohjelmassa on monikielisyyttä ja taidetta koskevan Cuporen tekemän selvityksen julkistaminen ja seminaari.   Perjantai-illan harjoitus: musta, musta, musta maa Heini Lehtonen kirjoittaa Koneen Säätiön Rohkeus-blogissa (12.2.2016) kielitaidosta, kielitiedosta ja monikielisyydestä. Kirjoituksensa lopuksi Lehtonen

Satakieliklubi 20.2.2016 POEMS | Zoila Forss, Aya Chalabee,Muhaned Durubi, Payam Abdolsamadi and Daniel Bencomo – Zoila Forss / PERU-SUOMI Pluto XVI [Käännös: Pekka Forss ja Zoila Forss] Minulla on salainen tapaaminen kanssasi, luitteni oksa, kanssasi. Kurlaava äänesi, tehty suolasta ja sapesta, Kiehuu sapessa suojaa itseään suolassa, houkuttelee puristamaan sitä. Olen nokkosen uintiliike suiden meressäsi, plutoninen sukelluspuku

Polina Kopylova Polina Kopylova on Suomessa asuva pietarilaissyntyinen kirjailija, runoilija ja kahdella kielellä kirjoittava vapaa toimittaja.   Mistä kääntäjä kääntää? Muistan elävästi ensimmäisen kääntäjäkokemukseni kielipainotteisessa koulussa: englannin kielen opettajamme ehdotti kokeilemaan lorujen kääntämistä venäjäksi. Tehtävä osoittautui haastavaksi palapeliksi. Lähdekielen ”palat”, eli sanat, eivät millään tahtoneet sopia venäjänkieliseen runkoon. Rytmi takkuili eikä riimejä löytynyt. Se tunne,