Magdalena hymyilee kameralle profiilikuvassa. Hänellä on kiharat punertavat hiukset, pisamia, siniset korvakorut ja kirkkaanvihreä paita.

Anna kielen näkyä – inklusiivinen kulttuuri

Videolla on tämän artikkelin sisältö suomenruotsalaisella viittomakielellä. Viittojana Magdalena Kintopf-Huuhka. Kulttuuri koskettaa meitä kaikkia, mutta ei aina samalla tavalla. Kokemuksemme ja sisäistämämme asiat riippuvat siitä, millaisia ilmentymiä kohtaamme: teatteria, taidetta, kirjallisuutta, elokuvia ja kertomusperinnettä. Puhumme kuurojen yhteisössä myös kuurojen kulttuurista, joka muodostuu yhteisistä kokemuksista ja elämyksistä. Näitä voivat olla huumorimme, muistomme kuurojen kouluista ja perinteet, […]

Anna kielen näkyä – inklusiivinen kulttuuri Read More »

Rafu nyeupe za vitabu kwenye maktaba. Alama "lugha", nambari 5 kwenye safu wima.

Monikielisyydestä ja kielten luokittelusta

Kieliin ja niiden käyttöön liittyy paljon asenteita ja uskomuksia, joita toistamme arkielämässä ja joita pidämme tosina tai todellisuutta kuvaavina. Saatamme esimerkiksi päätellä puhujan murteesta hänen todennäköisiä luonteenpiirteitään tai kotiseutunsa. Monet näistä johtopäätöksistä ovat kuitenkin historian ja kulttuurin synnyttämiä, eivät välttämättä kieleen jollain perustavalla tavalla liittyviä. Yksi näistä on kielten luokittelu, jota kirjastojenkin luokitusjärjestelmissä käytetään. Kielten

Monikielisyydestä ja kielten luokittelusta Read More »

Jay-Ar, Sari, Sufyan ja Johanna seisovat vierekkäin ja katsovat hymyillen kohti kameraa.

Kielitaito karttuu työssä – monikielisyys voimavarana työyhteisöissä 

Nykytutkimuksen valossa ihminen oppii uutta koko elämänsä ajan. Kielitaitoa voi harjoitella kuten mitä tahansa muuta taitoa. Samoin tiedetään, että kielitaito kehittyy hyvin arjen vuorovaikutuksessa. Helsingin kaupungilla on monia työyhteisöjä, joissa monikielisyys on arkipäivää ja suomen tai ruotsin kieltä opetellaan työn ohessa ja työn avulla. Ammattikielen kehittäminen työn lomassa on mielekäs ja tehokas tapa oppia. Kun

Kielitaito karttuu työssä – monikielisyys voimavarana työyhteisöissä  Read More »

Simlälasipäinen Satu seisoo mustaa taustaa vasten. Hän on ojentanut käden eteensä ja kyyristynyt hiukan, sormet osoittavat kohti kameraa. Satulla on musta paita ja punaiseksi värjätyt hiukset kahdella letillä. Silmät ovat sirrillään ja suu hieman raollaan.

Viittomakieli laajentaa käsitystämme kirjallisuudesta

Olemme tottuneet ajattelemaan kirjallisuutta kirjoitettuina kirjoina. Tätä mielikuvaa haastavat äänikirjat, jotka syntyivät alun perin näkövammaisten tarpeisiin. Nykyään äänikirjat ovat iso bisnes, josta tosin kirjailija itse saa hämmästyttävän huonon korvauksen – mutta ei mennä siihen tällä kertaa. Perehdytään sen sijaan paljon vähemmän tunnettuun kirjallisuuden lajiin: viittomakieliseen kirjallisuuteen. Viittomakielelle ei ole vakiintunutta kirjoitustapaa, vaikka sitä onkin yritetty

Viittomakieli laajentaa käsitystämme kirjallisuudesta Read More »

Valkoinen nainen ja ruskeaihoinen, mustahiuksinen nainen seisovat pienen yleisön edessä kirjastossa. Valkokankaalla lukee "kiitos!"

Laitilan kuukauden kieli vuonna 2024

This article is also available in English: Laitila’s Language of the Month in 2024 Monikielisen kirjaston koulutus, jossa oli aiheena muun muassa Satakielikuukausi, sai minut miettimään Laitilassa asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Aloin pohtia, että kaikki laitilalaisetkaan eivät tiedä, miten monta kieltä täällä on edustettuna. Tuli sellainen olo, että olisi kiva

Laitilan kuukauden kieli vuonna 2024 Read More »

Lapset seuraavat kamishibaita

Kamishibai – tarinankerrontaa ja monikielisyyden edistämistä

Kun kuulin sanan ”kamishibai” ensimmäisen kerran, en tiennyt heti, mitä se voisi tarkoittaa. Sanatarkasti käännettynä tämä japanin kielen sana tarkoittaa paperiteatteria. Vaikka kamishibailla on pitkät perinteet, siitä on tullut varsin laajalle levinnyt tarinankerronnan muoto vasta muutaman viime vuoden aikana. Tässä blogitekstissä kerron, miten monin eri tavoin kamishibaita sovelletaan nykyään, ja kuvaan käytännön esimerkeillä, miten sitä

Kamishibai – tarinankerrontaa ja monikielisyyden edistämistä Read More »

Lapset seuraavat kamishibaita

Kamishibai – Geschichten erzählen und Mehrsprachigkeit fördern

Als ich das Wort Kamishibai zum ersten Mal hörte, konnte ich mir nicht gleich etwas darunter vorstellen. Der Begriff stammt aus dem Japanischen und lässt sich wörtlich als Papiertheater übersetzen. Kamishibai blickt auf eine lange Tradition zurück, hat sich jedoch vor allem in den letzten Jahren zu einer weit verbreiteten Form des Geschichtenerzählens entwickelt. In

Kamishibai – Geschichten erzählen und Mehrsprachigkeit fördern Read More »

Mustiin pukeutunut hymyilevä Rita istuu punaisella lattialla, kädet polvien ympärillä. Ritalla on lyhyet hiukset ja silmälasit.

Kymmenen vuotta kielten riemujuhlaa

Minulle eri kielet ovat verkkoja, joissa on solmu sanan kohdalla. […] Hyppääminen kielestä toiseen on siirtymistä verkolta toiselle. En tartu toisiin kieliin äidinkieleni verkon lävitse, vaan hoipertelen niillä solmuilla, joita kullakin kielellä käytettävissä on. Rajoitukset pakottavat luoviin ratkaisuihin. Väärinpuhumisen poetiikka on vapauttavaa, kun sen hyväksyy.  Näin kirjoitti taidekasvattaja Outi Korhonen blogissaan ”Kieliverkkojen tilkityt reiät” Satakielikuukauden

Kymmenen vuotta kielten riemujuhlaa Read More »

Vilma Sippolan hiukset ovat punaruskeat, mutta ne ovat saaneet kasvaa vasta vuoden oman värisiksi, joten pitkissä hiuksissa on vanhat blondiksi värjäämisen jäljet. Silmät ovat siniset ja melko isot, pyöreät. Iho on vaalea. Huulet ovat myös isot, lurtsut. Leuassa on kaksi luomea. Kirjailijakuvassa Vilmalla on vihreä, melko räikeä mekko, hieman meikkiä ja katse tulevaisuuteen. Yleensä hän hymyilee, mutta kuvassa kasvot ovat rennot. Kaulassa on helmikoru jossa on muutama värikäs helmi, ja korvakorut ovat eriparia.

Ikkunoita ja ovia kielimuureihin – Kielen saavutettavuudesta teatterissa

Olen muuttanut vieraaseen maahan, vaihto-oppilaaksi kouluun, jonka kieltä en puhu. Opin ja unohdan päivittäin toinen toistaan kummallisemmalta tuntuvia sanoja. Uudessa kieliympäristössä, uusien ihmisten ympäröimänä panostan mahdollisimman lähestyttävään ulkokuoreen, jotta voin ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ulla Arkoma valottaa Kulttuuria kaikille -blogiin 15.3.2019 maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimisesta peruskoulussa. Hän kirjoittaa, kuinka ihminen, jolle kielestä ei synny muuria, voi

Ikkunoita ja ovia kielimuureihin – Kielen saavutettavuudesta teatterissa Read More »

Scroll to Top
Skip to content