Kaikki tarvitsevat monikielisyyskasvatusta varhaislapsuudesta lähtien

Satakielikuukausi artikkelikuva

Risto Keskinen

Risto Keskinen työskentelee varhaiskasvatuksen asiantuntijana Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastossa.Hänen tehtäviin kuuluu tukea ja ohjata varhaiskasvattajia pedagogisen monimuotoisuuden, kuten kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden asioissa sekä ympäristövastuullisuuteen kannustamisessa. Näihin liittyy olennaisesti myös leikki, johon liittyviä asioita pohdiskelen yhdessä muiden toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun yhteisessä  ’Leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen’ -hankkeessa. Hän avustaa myös leikkipuistotoiminnan ja perhepäivähoidon esimiehiä heidän toiveidensa mukaan.

Kaikki tarvitsevat monikielisyyskasvatusta varhaislapsuudesta lähtien

Perheet ovat monessa suhteessa erilaisia: kokoonpano, ravinto, asuminen, ammatit, harrastukset, uskonnot ja niin edelleen. Jopa samassa perheessä kasvaneiden sisarusten perheet eroavat toisistaan yllättävän paljon. Nyky-ydinperhe ei voi selvitä kasvatustehtävästään ilman toisten tukea. Tukea voi saada esimerkiksi muilta perheiltä sekä tutustumalla erilaisiin tapoihin olla ja toimia perheinä ja vanhempina. Varhaiskasvattajien tehtävä on auttaa perheitä ymmärtämään lasten ja perheiden moninaisuutta – ja jopa nauttimaan siitä.

Kielet ovat vain yksi monimuotoisuuden muoto. Peruskoulun ansiosta monikielisyys koskee jo kaikkia. Kukaan ei voi välttyä vanhempana, työssä, harrastuksissa eikä kuluttajana edes jonkin asteisesta useampaan kieleen turvautumisesta. Monikielisyyden ensimmäinen aste on tunnistaa muun kielen olemassaolo ja toinen tunnustaa sen olemisen oikeus.

Varhaiskasvattajaa kielten kirjo haastaa harjoittamaan pedagogista monimuotoisuutta. Onneksi kielten kanssa selviämisestä on ihmiskunnalla pitkä kokemus Baabelin tornista lähtien ja lukuisia koeteltuja toimintamalleja. Parhaita ovat ne, joista on iloa kaikille lapsille, ettei tarvita erikseen räätälöityä klinikkaopetusta ihan joka lähtöön.

Satakielikuukauden 2016 kunniaksi Monikielinen kirjasto, VKK-Metro ja Helsingin varhaiskasvatusvirasto kehittivät yhden monikielisyyskasvatuksen mallin: Lapsiryhmän vanhempia pyydetään kotona lukemaan lapsilleen samoihin aikoihin samoja satuja Satudiplomi-kirjalistasta. Jos on erikielisiä lapsia, vanhempia autetaan löytämään sadut omilla äidinkielillään Satudiplomilistasta, jossa on mukana tieto eri kielille käännetyistä satukirjoista. Vanhempia kannustetaan kokoamaan/valmistamaan lastensa kanssa juuri heidän lastaan kiinnostaviin hahmoihin/tilanteisiin liittyvää viitteellistä rekvisiittaa. Vanhempien avulla varhaiskasvattajat paneutuvat siihen, mikä kutakin lasta tarinoissa erityisesti kiehtoo. Tämän jälkeen aikuiset ja lapset rakentavat yhdessä kiinnostavimpien satujen ja lasten omien tarinoiden virittäminä yhteisiä kuvitteellisia leikkimaailmoja.

Satudiploomi
Kuva: Satudiplomi

 

Varhaiskasvattajat opettelevat rinta rinnan lasten vanhempien kanssa tulkitsemaan lasten vertaiskulttuurissa tapahtuvaa. He etsivät tilanteita heittäytyäkseen itse leikilliseen vuorovaikutukseen. He auttavat lapsia leikkiryhmiin liittymisessä. He jakavat lasten emotionaalisia kokemuksia leikin kehitysvaiheiden synnyttämien uusien kykyjen ja suhdetaitojen harjoittelussa ja muissa muutostilanteissa. He kannattelevat leikin jatkuvuutta kodeista varhaiskasvatuksen ryhmiin ja päinvastoin, sisätiloista ulos ja takaisin. Eri ilmaisumuotojen tuella he eheyttävät lasten kokemusmaailmoja, omaelämänkerrallista muistia, identiteetin rakentumista, osallisuutta ja elämänhallintaa. Nämä monimuotoisen pedagogiikan periaatteet toimivat olipa sitten lapsiryhmässä äidinkieliä yksi tai useampia.

Elämän tarkoitus ei suinkaan ole onni, joka vaihtelee, vaan maailman muuttaminen sanoiksi. Näin väittää runoilija Rilke. Hän tarkoittanee merkityksiksi muuttamista eli sanojen ohella on kyse myös esimerkiksi merkityksiä kantavista sävelistä, kuvista, rytmeistä ja eleistä. Niinpä Ota koppi -ohjelmassa on pedagogisesti monimuotoisia malleja ja lisääkin on kehitteillä – ei vain sanataiteeseen vaan myös esimerkiksi rakenteluleikkeihin, kuvalliseen ilmaisuun, tanssi- ja musiikkileikkeihin liittyen. Monikielisyys antaa sysäyksen tuoda lisää varhaiskasvatusta varhaiskasvatukseen.

Scroll to Top
Skip to content