Nykytutkimuksen valossa ihminen oppii uutta koko elämänsä ajan. Kielitaitoa voi harjoitella kuten mitä tahansa muuta taitoa. Samoin tiedetään, että kielitaito kehittyy hyvin arjen vuorovaikutuksessa.

Helsingin kaupungilla on monia työyhteisöjä, joissa monikielisyys on arkipäivää ja suomen tai ruotsin kieltä opetellaan työn ohessa ja työn avulla. Ammattikielen kehittäminen työn lomassa on mielekäs ja tehokas tapa oppia. Kun työyhteisö tukee kielenoppijaa, kielitaidon kehittyminen on sujuvaa. Kaupungilla haluamme tukea työntekijöiden kielenoppimista.

Kivelän seniorikeskuksessa on useampia työyhteisöjä, joissa tämä näkyy käytännössä. Irakista kotoisin oleva Sufyan Al-Gburi työskentelee hoiva-avustajana. Jay-Ar Alimbuyao puolestaan rekrytoitiin joulukuussa 2023 Filippiineiltä Suomeen ja Kivelän seniorikeskukseen pätevöityvän sairaanhoitajan koulutuspolulle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla ammattitaidon lisäksi hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Helsingissä kehitetyllä pätevöityvän sairaanhoitajan koulutuspolulla arvostetaan ulkomailla suoritettua tutkintoa ja hyödynnetään pätevöityjän osaamista. Polku jouduttaa sairaanhoitajan päätymistä omaan ammattiinsa Suomessa. Täydentävässä koulutuksessa korostuu suomen kielen opiskelu räätälöityjen työtehtävien rinnalla.

Sufyan asui ensin kahdeksan vuotta Lieksassa ja opiskeli sinä aikana hoiva-avustajan tutkinnon. Hän aloitti Kivelässä hoiva-avustajana viime elokuussa muutettuaan Helsinkiin. Sufyan ehti opiskella neljä vuotta suomea Lieksassa asuessaan. Nyt hän ei enää käy suomen kielen kursseilla, vaan oppii lisää arjessa ja työssä.

”Koulussa kielen opiskelu on vaikeampaa, opin parhaiten ihmisten kanssa jutellessa. Helsingissä huomasi, että myös suomen kielessä on eroja, Lieksassa esimerkiksi käytettiin sanaa ’selevä’, toisin kuin täällä”, Sufyan kertoo.

Jay-Arin pätevöityvän sairaanhoitajan koulutuspolkuun sisältyy työn lisäksi myös koulupäiviä Metropoliassa. Hän opiskelee suomen kieltä koulussa, ja lisäksi hän kertoo oppivansa esimerkiksi television ja elokuvien kautta suomea.

”Varsinkin aluksi oli vaikeaa ymmärtää, mitä esimerkiksi asiakas sanoo, mutta työkaverit auttoivat toistamalla tai selittämällä asioita eri sanoin, ja aloin pikkuhiljaa ymmärtää enemmän. Yksi työkaverini puhuu myös äidinkieltäni tagalogia, mikä on kiva. Siitä saa tukea myös suomen kielen sanojen opetteluun”, Jay-Ar kertoo.

Koulun kautta Jay-Ar on saanut myös esimerkiksi hoitotyön fraaseja sisältävän suomi-ruotsi-englanti-työkirjan. Tällaisia vihkoja hyödynnetään eri työyksiköissä Kivelässä.

Varmistetaan yhteinen ymmärrys

”Meidän yksikkömme on aika monikulttuurinen. Meille on tullut työntekijöitä muun muassa Sri Lankasta, Kosovosta, Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Puhumme kuitenkin yksikössä yhdessä suomea. Englantia käytetään vain tarvittaessa apukielenä”, Jay-Arin esihenkilö, osastonhoitaja Sari Harakka kertoo.

”Joskus kahdesta eri kielitausta tulevien voi olla vaikea ymmärtää toisiaan, ja saattaa tulla väärinymmärryksiä, tai joku sana ei vaikka ole tuttu molemmille. Silloin kolmannen osapuolen tulkkaus voi auttaa”, Sari kuvaa.

Johanna Karlsson aloitti Kivelässä viime kesänä ruotsinkielisen yksikön osastonhoitajana. Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus näkyy myös hänen yksikössään.

”Meille on tullut työntekijöitä ainakin Keniasta ja Filippiineiltä. Meidän yksikössämme tietysti lisähaasteensa tuo kahden kielen, suomen ja ruotsin, opettelu työn ohessa. Käytämme myös apuna hoitotyön suomi-ruotsi-englanti-fraasikirjaa”, Johanna kertoo.

”Kielen kehittymistä on kyllä hienoa seurata. Keniasta tullut työntekijämme on oppinut hienosti suomen kielen. Hän valmistui juuri hoiva-avustajaksi, sai meiltä vakipaikan ja seuraavaksi hän alkaa opetella myös ruotsia”, Johanna kehuu.

Ammatillisen kielen kehittymistä tuetaan Kivelässä varsinkin suullisesti: puhutaan selkeästi ja varmistetaan vielä yhteinen ymmärrys kysymällä esimerkiksi ”miten sinä ymmärsit tämän?”.

”Lomien tai sairauspoissaolojen hakemisessa neuvotaan usein ihan kädestä pitäen, näytetään, mistä järjestelmässä kuuluu klikata. Siinä saatetaan myös ymmärtämisen helpottamiseksi vaihtaa englanniksi”, Sari Harakka kertoo.

Monikielisyydestä hyötyä asiakastyössä

Monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta voi olla yllättävää hyötyä myös asiakastyössä. Koko Helsinki muuttuu koko ajan kulttuurisesti moninaisemmaksi ja niin myös Kivelän seniorikeskuksen asiakaskunta.

Sufyan kertoo samassa yksikössä työskentelevästä työkaveristaan, joka on alun perin kotoisin Egyptistä, mutta asunut Venäjällä melkein 15 vuotta.

”Meille tuli asiakas, joka puhui venäjää ja vain huonoa suomea, niin työkaverini pystyi puhumaan hänen kanssaan. Toinen asiakas tuli taas Irakista eikä puhunut oikein muita kieliä, niin minä pystyin kommunikoimaan hänen kanssaan”, Sufyan kertoo.

”Asiakkaiden kulttuurierot tulevat vastaan monissa tilanteissa. Esimerkiksi vainajan laitto on hyvin erilainen prosessi eri kulttuureissa, ja se on herkkä ja tärkeä asia huomioida. Toisaalta kulttuuritaustat vaikuttavat ihan arjen tasolla vaikkapa ruokavalioihin tai muihin arjen valintoihin. Siitäkin näkökulmasta voi auttaa, jos työntekijöissäkin on eri kulttuureista ihmisiä, niin ymmärrämme paremmin näitä eroja ja osaamme ottaa niitä huomioon”, Johanna Karlsson kertoo.

Sari Harakka kokee, että monikielisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamiseen on alettu kiinnittää huomiota Helsingin kaupungilla yhä enemmän.

”Erilaisia materiaaleja on saatavilla, ja vaikkapa seniorikeskuksen toimintasuunnitelma on käännetty englanniksi. Työntekijöiden on myös mahdollista osallistua suomen kielen kursseille keväisin ja syksyisin”, Sari kertoo.

Vinkit kielen oppimiseen ja monikielisen työyhteisön johtamiseen

Jay-Arin vinkit suomen kieltä opettelevalle:

• Katso televisiota suomenkielisillä tekstityksillä.
• Lue kuvakirjoja.
• Muista harjoittelu, myös kotona perheen kanssa.

Sufyan vinkit suomen kieltä opiskelevalle:

• Puhu rohkeasti ihmisten kanssa, vaikka suomalaiset ovatkin ujoja.
• Pelkästään kirjasta ei opi kieltä.
• Älä mieti, että oppiminen on liian vaikeaa. Opettele avoimin mielin.

Sarin ja Johannan vinkit monikielisten työyhteisöjen johtamiseen:

• Ota kaikki työyhteisössä mukaan varmistamalla, että kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteisiin kokouksiin ja sanoa mielipide yhteisistä asioista.
• Järjestä yhteistä tekemistä työyhteisölle.
• Ymmärrä ja salli väsyminen uuden kielen opettelussa. Vieraalla kielellä toimiminen arjessa on todella raskasta ja vaatii enemmän voimavaroja kuin äidinkielellä toimiminen.
• Varmista myös kahdenkeskiset hetket, ja varmista, tarvitseeko ihminen tukea tai apua jossain.
• Ole helposti lähestyttävä ja kerro se suoraan työntekijöille. Joissakin kulttuureissa esihenkilölle ei välttämättä puhuta yhtä suoraan kuin Suomessa.
• Muistuta myös muuta työyhteisöä neuvomaan ja näyttämään, miten asioita tehdään, jottei synny väärinymmärryksiä.

Meri Koskinen, Tanja Namrood ja Outi Paasonen.

Kirjoittajat työskentelevät Helsingin kaupungin henkilöstöosastolla. Helsingin kaupunki haluaa olla houkutteleva työnantaja kaikille. Tavoitteemme on, että erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien on sujuva tulla ja työskennellä kaupungilla.

Artikkelikuvassa vasemmalta oikealle: Jay-Ar Alimbuyao, Sari Harakka, Sufyan Al-Gburi, Johanna Karlsson. Kuvaaja Meri Koskinen.