Minulle eri kielet ovat verkkoja, joissa on solmu sanan kohdalla. […] Hyppääminen kielestä toiseen on siirtymistä verkolta toiselle. En tartu toisiin kieliin äidinkieleni verkon lävitse, vaan hoipertelen niillä solmuilla, joita kullakin kielellä käytettävissä on. Rajoitukset pakottavat luoviin ratkaisuihin. Väärinpuhumisen poetiikka on vapauttavaa, kun sen hyväksyy. 

Näin kirjoitti taidekasvattaja Outi Korhonen blogissaan ”Kieliverkkojen tilkityt reiät” Satakielikuukauden ensimmäisen vuoden blogisarjassa 2015. Outi oli silloin juuri päättänyt työnsä Taiken monikulttuurisuuden läänintaiteilijana. Hän kuului niihin keskeisiin henkilöihin, jotka olivat synnyttämässä ja alkuvuosina myös toteuttamassa Satakielikuukautta. 

Satakielikuukausi sai alkunsa unelmasta: avoimesta ja monikielisestä kirjallisuuskentästä, jossa kielet ja kirjalliset maailmat nivoutuisivat toisiinsa, rikastuttaen toinen toistaan. Siemenen Satakielikuukauteen istutti Sivuvalo – onko tämä suomalaista kirjallisuutta? -hanke, jonka vetäjät Roxana Crisólogo Correa ja  Johanna Suhonen keväällä 2013 lähestyivät Lukukeskuksen silloista toiminnanjohtajaa Tomi Purovaaraa ja Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajaa Rita Paqvalénia. Tästä alkoi Sivuvalo-yhteisön, Kulttuuria kaikille -palvelun, Lukukeskuksen ja Kulttuurikeskus Caisan monivuotinen yhteistyö ei-valtakielillä kirjoittavien kirjailijoiden näkyvyyden ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Jo ensimmäisen vuoden aikana Sivuvalo-hanke nosti esiin tarpeen monitaiteellisesta tapahtumasta, jonka keskiössä olisi monikielisyys. 

Syntyi idea Satakielikuukaudesta, jota alettiin suunnittelemaan syksyllä 2014. Monikielisyys, leikkisyys ja poikkitaiteilijuus oli tämän ensimmäisen vuoden tapahtumakokonaisuuden lähtökohtana. Mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Satakielikuukautta oli aikaisempien tahojen lisäksi lukuisia eri kielillä toimivia kirjailijoita ja taiteilijoita sekä laaja joukko kulttuuri-organisaatioita*. Satakielikuukauden nimen, joka runollisuudessaan on samalla kaunis ja kuvaava, keksi Outi Korhonen. Satakielikuukauden visuaalisen ilmeen toteutti kirjailija ja graafinen suunnittelija Daniel Malpica yhteistyössä Outin kanssa.

Satakielikuukausi löytää muotonsa

Ensimmäisen Satakielikuukauden ohjelma rakentui muun muassa runoilloista, kirjailijatapaamisista, taideinstallaatioista ja näyttelyistä, erilaisista runo- ja taidetyöpajoista, luennoista, seminaareista ja keskusteluista. Monikielinen kirjallisuus oli Satakielikuukauden alkuvuosina keskiössä ja sen ympärille järjestettiin monta seminaaria ja keskustelutilaisuutta. Sivuvalo-yhteisön näyttävät, poikkitaiteelliset ja monikieliset runoillat olivat tuolloin festivaalikuukauden kohokohtia. Monien runoilijoiden ja kirjailijoiden tekstejä julkaistiin myös eri kielillä kuukauden blogissa. Blogista on vuosien varrella muodostunut tärkeä työkalu, jolla tehdään näkyväksi paitsi kirjallisuuden monikielisyyttä, myös monikielisyyden ympärille käytyä keskustelua sekä siihen liittyviä hankkeita ja toimintatapoja.

Alkuvuosina Satakielikuukautta koordinoi Kulttuurikeskus Caisa. Mukana suunnittelemassa oli Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi monia organisaatioita. Vaikka laaja suunnitteluryhmä toi tapahtumalle kaivattua moniäänisyyttä ja monimuotoisuutta, se osoittautui hyvin raskaaksi koordinoida. Kun Monikielinen kirjasto  – Flerspråkiga biblioteket tarjoutui koordinoimaan Satakielikuukautta, järjestäjätiimi otti tarjouksen kiitollisena vastaan. Monikielinen kirjasto on vuodesta 2020 koordinoinut Satakielikuukautta yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Kirjaston vahvan verkoston avulla tapahtumakokonaisuus on juurtunut kirjastojen arkeen ja yhä useampi koulu ja varhaiskasvatuksen toimija on liittynyt juhlimaan monikielisyyttä. 

Unelmia tulevaisuuteen

Nyt kun vietetään Satakielikuukauden 10-vuotisjuhlaa, haluan ensin kiittää teitä kaikkia ihania taiteilijoita ja ohjelmajärjestäjiä, jotka olette vuosien varrella tarjonneet lapsille, nuorille ja meille kaikille upeita hetkiä monikielisen ja moniäänisen taiteen äärellä. Järjestämienne tapahtumien ja kirjoitettujen tekstien kautta olette osoittaneet, että monikielisyys on paitsi rikkaus myös kehittyvän yhteiskunnan edellytys. Toivon, että Satakielikuukausi jatkuisi mahdollisimman luovana, moniäänisenä ja monimuotoisena, ja että kuukaudesta tulisi myös pysyvä osa koulumaailman vuosikalenteria. Toivoisin myös, että näkisimme monikielisyyden yhteiskuntamme ytimenä ja ylpeytenä, asiana jota vaalitaan laajasti ja ympäri vuoden – myös Satakielikuukauden ulkopuolella. 

Ja lopuksi palaan alkuun. Alkuvuosina käytiin paljon keskustelua erikielisten kirjailijoiden oikeuksista. 

Paljon on kymmenen vuoden aikana tapahtunut kirjallisuuden kentällä monikielisyyteen liittyen. Yksi asia on edelleen toteuttamatta: mahdollisuus hakea Suomen kirjailijaliiton ja Finlands svenska författareföreningin jäsenyyttä, jos kirjoituskieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Haasteena on myös avustusten saanti käännöksiin. Mahdollisuus hakea apurahoja kaunokirjallisten tekstien koekäännöksiin vahvistaisi kirjailijoiden yhdenvertaisuutta ja parantaisi ei-valtakielillä kirjoittavien kirjailijoiden näkyvyyttä. Koekäännösten avulla olisi helpompaa hakea apurahoja sekä myös käännöksiä omille teoksilleen, kuten myös Sivuvalon puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja José Luis Rico ja Roxana Crisólogo kirjoittavat esseessään Le Monde Diplomatiquessa 2022. Toivon, että nämä epäkohdat korjautuvat lähitulevaisuudessa, koska Suomessa asuu monta mielenkiintoista kirjailijaa, joiden teosten kautta suomalaisen kirjallisuuskenttä muuttuisi yhä rikkaammaksi ja moninääniseksi.

Rita Paqvalén

FT Rita Paqvalén on tietokirjailija ja kirjallisuustieteilijä. Tällä hetkellä hän on kirjoitusvapaalla tehtävästään Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajana ja kirjoittaa Suomen sateenkaarihistoriaan liittyvää esseekokoelmaa.

*Yksittäisten taiteilijoiden lisäksi ensimmäisen vuoden Satakielikuukautta vuonna 2015 olivat tuottamassa Babel työpajat, Catalysti ry, Entressen kirjasto, Helinä Rautavaaran museo, Helsingin kaupunginkirjasto, Kirjallisuuden monikielisyys nyky-Suomessa -hanke, Kulttuuria Kaikille -palvelu, Kulttuurikeskus Caisa, Kulttuurikeskus Stoa, Kulttuurikeskus Vuotalo, Lukukeskus, Nuoren Voiman Liitto, Sivuvalo-hanke, Tiuku ry ja World Builders International ry.