Videolla on tämän artikkelin sisältö suomenruotsalaisella viittomakielellä. Viittojana Magdalena Kintopf-Huuhka.

Kulttuuri koskettaa meitä kaikkia, mutta ei aina samalla tavalla. Kokemuksemme ja sisäistämämme asiat riippuvat siitä, millaisia ilmentymiä kohtaamme: teatteria, taidetta, kirjallisuutta, elokuvia ja kertomusperinnettä. Puhumme kuurojen yhteisössä myös kuurojen kulttuurista, joka muodostuu yhteisistä kokemuksista ja elämyksistä. Näitä voivat olla huumorimme, muistomme kuurojen kouluista ja perinteet, kuten kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät joka toinen vuosi. Tapahtuma luo viittomakielisille oman tilan, jollaista ei yleisesti ottaen aina ole yhteiskunnassa.

Suomenruotsalaisten viittomakielisten omat unelmat ja toiveet ovat osa Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelman perustaa. Julkaisimme ohjelman 24.9.2025. Yhtenä keskeisenä toiveena on voida nauttia kulttuuritarjonnasta yhdenvertaisesti enemmistön kanssa, mahdollisesti viittomakielisen tulkkauksen avulla, mutta mieluiten omalla kielellä eli suomenruotsalaisella viittomakielellä. Tämän esteenä on usein tietämättömyys, osaavan henkilöstön puute ja rajalliset taloudelliset resurssit. Asenteilla on kuitenkin myös merkitystä. Viittomakieli pitää tunnustaa omaksi kielekseen sen sijaan, että se nähdään vain apuvälineenä tai saavutettavuusratkaisuna.

Nostamme elvytysohjelmassa esille sekä historiallisia että kielellisiä näkökulmia, mutta myös kielen kohtaamia haasteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toivon, että ohjelma toimii oppaana ja tukena, joka kertoo mitä jokainen voi tehdä edistääkseen ja vahvistaakseen suomenruotsalaista viittomakieltä. Vähemmistökielenä se on haavoittuvassa asemassa, ja tavoitteisiin päästäksemme tarvitsemme monta palasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.

Mitä voimme tehdä?

Kielen jatkuvuutta voi edistää monin tavoin, myös pienillä teoilla. Yksi tärkeä teko on vahvistaa yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden välillä. Kulttuuripalveluista ja mediatarjonnasta voidaan tehdä inklusiivisempia osallistamalla kielen edustajia jo suunnitteluvaiheessa.

Haluatteko järjestää myös viittomakielisiä satuhetkiä lapsille kirjastossa? Ottakaa yhteyttä paikalliseen kuurojen yhdistykseen tai viittomakielisiin kulttuuritoimijoihin asian järjestämiseksi. Vaihtoehtoisesti voitte tilata viittomakielisen tulkkauksen ja varmistaa, että tieto saavuttaa oikeat kohderyhmät.

Suunnitteleeko teatteriryhmä esitystä tavoitteenaan sisällyttää siihen monta kieltä? Kutsukaa mukaan kuuroja esiintyjiä, järjestäkää tulkkaus viittomakielelle ja levittäkää tietoa kanavissa, joita viittomakieliset käyttävät. Tieto viittomakielelle tulkatuista tapahtumista saavuttaa aivan liian usein kohderyhmän liian myöhään – joskus vasta tapahtuman jälkeen.

Yksi konkreettinen vinkki on ilmoittaa tulevista tapahtumista suomenruotsalaisen viittomakielen järjestöille ja Kuurojen liitolle. Ne voivat auttaa tiedon levittämisessä.

Videomateriaalit – avointa ja saavutettavaa

On olemassa hyviä keinoja tehdä suomenruotsalaista viittomakieltä näkyväksi, vaikka toimijalla olisi rajalliset resurssit. Viittomakielinen kirjasto tarjoaa verkossa satuja, dokumentteja ja muuta videomateriaalia. Useat videot on tekstitettyjä ja niissä on äänet, minkä ansiosta myös muut kuin viittomakieliset voivat käyttää niitä. Materiaaleja voi näyttää lapsiryhmille, käyttää opetuksessa tai jakaa perheille.

Yle Areena on myös kehittänyt saavutettavuussivujaan ja tarjoaa ohjelmia lapsille ja nuorille sekä suomenruotsalaisella että suomalaisella viittomakielellä.

Voitte myös huomioida viittomakielen omissa kanavissanne, jos teillä on omia tiedotuskanavia, verkkosivut, uutiskirje tai sosiaalisen median kanavia. Voitte jakaa tietoa omista materiaaleistanne tai antaa vinkkejä resursseista, kuten Viittomakielisestä kirjastosta, Yle Areenasta tai nettisanakirjoista SignWiki ja Suvi. Hyvä ajankohta tälle voisi olla vaikkapa viittomakielten päivä 12.2. tai kansainvälinen kuurojen viikko syyskuun viimeisellä viikolla.

Monilla meistä on muistoja vahvoista kulttuurielämyksistä, satuhetkestä, teatteriesityksestä tai taideopastuksesta, joka herätti ajatuksia ja tunteita. Me viittomakieliset haluamme myös antaa tällaisia elämyksiä lapsillemme ja itsellemme, mahdollisuuden kiivetä kertomusten maailmaan ja tuntea, että olemme pääosassa.

Suomenruotsalaisen viittomakielen edistämisessä on kyse nykyhetkestä – mutta myös tulevaisuudesta. Uskalla ottaa ensimmäinen askel. Ole yksi sen mahdollistajista.

Magdalena Kintopf-Huuhka
Toiminnanjohtaja
Finlandssvenska teckenspråkiga rf

Linkki elvytysohjelmaan: Revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk  (siirryt toiselle sivustolle)