Entä jos asut Suomessa, sinulla on vaikeuksia lukemisessa tai oppimisessa, ja äidinkielesi on muu kuin Suomi? Mistä saisit kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, sekä suomeksi että omalla äidinkielelläsi?

Osana Kansallisarkistoa toimiva Saavutettavuuskirjasto Celia palvelee tekijänoikeuslain nojalla lukemisesteisiä eli henkilöitä, joilta tavallisen kirjan lukeminen ei onnistu esimerkiksi näkövamman, kehitysvamman tai vaikkapa lihassairauden vuoksi. Celialla on yli 74 000 asiakasta. Arvion mukaan heistä, jotka hyötyisivät Celian palveluista ja jotka olisivat niihin oikeutettuja, on tavoitettu vain noin 25 %.

Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä puhuu jotain muuta kuin virallista kieltä eli suomea, ruotsia tai saamea. Suomen vieraskielisten joukossa on arviolta 30 000 ihmistä, jotka olisivat oikeutettuja käyttämään Celian palveluita, mutta suurinta osaa heistä ei ole vielä tavoitettu palvelun piiriin.

Vieraskielisyys tai Suomen virallisten kielten taidon puute ei itsessään ole peruste Celian asiakkuudelle. Tilanne on toinen, jos henkilöllä todetaan lukemisen tai oppimisen vaikeus omalla äidinkielellään. Celian palveluiden piiriin voivat hakeutua kaikki, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja oppimisessa. Palveluihin oikeutetut voivat liittyä Celian asiakkaaksi joko yleisessä kirjastossa tai koulussa, jossa erityisopettaja voi arvioida, hyötyisikö lapsi tai nuori Celian aineistoista.

Kymmeniä tuhansia kirjoja saavutettavissa muodoissa

Celian kirjakokoelmassa on yli 60 000 nimekettä, joista suurin osa on äänikirjoja. Muita Celiasta saatavia aineistoja ovat muun muassa piste- ja e-kirjat, koskettelukirjat sekä yhdistelmäkirjat, joissa on sekä teksti, ääni että mahdolliset kuvat.

Celian asiakkaiden tarpeet lukemisen ja oppimisen suhteen ovat moninaisia. Kokoelman täytyykin olla valmiina uudistumaan ajantasaisesti ja vastaamaan kehittyviin tarpeisiin ja kysyntään, kuten eri kielisen aineiston saatavuuteen.

Celian kokoelmien vieraskielisten kirjojen kysyntä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä Celian vieraskielisten kirjojen valikoimassa on yli 5 000 nimekettä, joista 4 000 on eri-ikäisille suunnattuja kauno- ja tietokirjoja. Kirjoja voi etsiä Celianet-verkkopalvelussa, jonka etusivulta löytyvien kategorioiden avulla löytää vaivatta luettavaa eri aiheista. Kategorioita on Celianetissa sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Nämä kolme kategoriaa mahdollistavat kaikki tutustumisen myös Celian vieraskieliseen kokoelmaan kaikkiaan kolmellatoista eri kielellä.

Selkokielisten kirjojen tarve kasvaa

Myös selkokielisten kirjojen kysyntä kasvaa koko ajan. Niitä myös hankitaan Celian kokoelmaan aiempaa enemmän. Etenkin lapsille ja nuorille suunnattu selkokirjallisuus on kysyttyä, ja sitä tuotetaankin Celiassa mahdollisimman paljon. Selkokielisen yhdistelmäkirjan on todettu auttavan lukemisen pulmissa. Sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yksinkertainen ja helppo teksti, jota voi seurata ruudulta samalla kun kuulee kirjan luennan, auttaa monikanavaisesti ymmärtämään luettua.

Selkokieli sopii kaikenikäisille ja moneen eri elämäntilanteeseen. Selkokielestä voivat hyötyä kaikki koululaisista ja opiskelijoista ikäihmisiin ja muistisairaisiin henkilöihin. Yksi tärkeä selkokielen kohderyhmä ovat maahanmuuttajat, jotka haluavat oppia suomen kieltä. Myös selkokirjoille on Celianetissa oma kategoriansa.

Kärkikielillä kokoelma kasvuun

Suomen väestö moninaistuu kasvavalla vauhdilla, ja samalla kielellinen ja kulttuurinen kirjo kasvaa. Siksi Celian kokoelmia on alettu kehittää niin sanottujen kärkikielten avulla. Näillä tarkoitetaan kieliä, joilla Celian kokoelmassa ei ole lainkaan tai vain hyvin vähän aineistoa, vaikka kielen käyttäjiä on tilastotiedon valossa runsaasti. Kärkikielet ovat tällä hetkellä arabia, somali, ukraina, kurdi, persia (farsi) ja turkki. Hankintojen painotus on kaunokirjallisuudessa, ja kokoelmaan pyritään saamaan tasapuolisesti sekä aikuisten että lasten kirjoja.

Asiakaskunnan äidinkielten moninaistuminen onkin jatkossa tarkoitus ottaa huomioon entistä suunnitelmallisemmin. Vuosina 2025–2027 on tarkoitus hankkia viidestä kymmeneen äänikirjaa per vuosi kaikilla kärkikielillä. Vieraskielisten kirjojen yleisissä valintaperusteissa pyritään huomioimaan asiakastoiveet, asiakkaiden kieliharrastukset sekä eri äidinkielet.

Vieraskielisiä kirjoja hankitaan Celiaan ensisijaisesti kansainvälisinä kirjastovaihtoina, sillä Celia itse tuottaa kirjoja lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Celiassa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa itse kirjoja kärkikielillä. Vuonna 2025 Celian kokoelmaan saatiin uusia äänikirjoja kärkikielillä 40 kappaletta. Esimerkiksi farsin- ja turkinkielisiä kirjoja, joita ei ollut Celiassa aiemmin lainkaan, löytyy nyt useita.

Kärkikielisiä kirjoja on lainattu toistaiseksi melko maltillisesti. Sekä palveluun oikeutettujen asiakkaiden määrä että aineistotarjonta varmasti kasvavat tulevina vuosina. Vieraskieliset kirjat kiinnostavat maahan muuttaneiden lisäksi vieraiden kielten harrastajia ja niitä Celian asiakkaita, jotka haluavat ylläpitää kielitaitoaan.

Celian kokoelmat on tarkoitettu kaikille, jotka ovat lakien mukaan palveluun oikeutettuja. Toivottavasti mahdollisimman moni Celian kohderyhmään kuuluva löytää saavutettavien aineistojen äärelle ja saa niistä tarvitsemansa huvin tai hyödyn.

Marjo Kauttonen ja Henriikka Kokki

Kirjoittajat toimivat Saavutettavuuskirjasto Celiassa suunnittelijoina.

Saavutettavuuskirjasto Celia on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimiva valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa asiakkailleen maksutta saavutettavia kirjoja ja oppimateriaaleja. Celiassa tehdään työtä saavutettavuuden eteen myös esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä neuvomalla saavutettavaan julkaisemiseen liittyen. Vuoden 2026 alusta Saavutettavuuskirjasto Celia on ollut osa Kansallisarkistoa.

Tarkempaa tietoa Celian kirjoista löydät Celianet-sivulta.