Hur förstår vi varandra?

När jag läser tidningar, ofta på nätet dessa dagar, är det slående hur ord och halva meningar plockas ur sina sammanhang för att tjäna som opinionsbildning. Och hur snabbt vi som läsare och lyssnare blivit nöjda med slagord och halva sanningar.

Berättandekulturer där den som yttrar och den som tar emot faktiskt befinner sig i samma rum och kan fråga, svara och kommunicera med varandra har blivit alltmer nischbetonade. Samtidigt har mångspråkighet blivit en vardagsrealitet i Finland och i Norden.

När det gäller att förstå varandra är orden bara en del av berättandet – kroppsspråk, röstmelodi, pauser och tempo – allt detta är också en vital del av samtalet (hela 90 procent av förståelsen kommer från det non-verbala uttrycket, har jag läst på Facebook…).

Berättande i samma rum är med andra ord bättre på någonting som det skrivna ordet är sämre på, nämligen att skapa förståelse också där det gemensamma språket är på olika nivåer, från nybörjarspråk till modersmål, och där berättandet också kan vara på olika nivåer, från konst till försiktigt letande efter ord. Den gode berättaren, och den gode lyssnaren, är inte nödvändigtvis alls den som kan det gemensamma språket bäst.

På Nordisk kulturkontakt kallar vi vår satsning på berättande och ord under våren för ”Orden i Norden”. Vi hoppas och tror att berättarstunder skall bidra till förståelse, men också ge en möjlighet för berättaren att sätta ord på sin egen historia. Tanken är att lyfta fram hur spännande och berikande olika kulturers berättande kan vara. Vi berättar samiska, romska, ja även nonsens-sagor på Nordisk kulturkontakt under våren.  13 maj vill vi också lyfta fram berättande på de fem mest talade språken i Finland näst efter finska och svenska. Då berättar vi på ryska, estniska, arabiska, somaliska och engelska.

Är det vår uppgift som nordisk kulturinstitution?

Ja, det tycker vi. Nordiskt ministerråd har i sin nya handlingsplan sagt att Norden skall vara världens mest integrerade region. Om vi vill följa det slagordet är samtal och utrymme för alla invånare, nya och gamla, en nordisk angelägenhet.

Därför är vi också riktigt glada för att delta i flerspråkighetsmånaden Multilingual Month, som i år firas för första gången gemensamt i Norden och som har firats i Finland sedan 2015 under namnet Satakielikuukausi.

Hedvig Westerlund-Kapnas
Seniorrådgivare
Nordisk kulturkontakt

—

Miten hyvin ymmärrämme toisiamme?

Kun nykyisin luen lehtiä ja internet-uutisia, hämmästyn usein sitä, miten sanoja ja puolikkaita lauseita poimitaan asiayhteyksistään erilaisten mielipiteiden tueksi. Olen myös hämmästynyt siitä, miten lyhyessä ajassa me lukijat ja kuulijat olemme ryhtyneet tyytymään iskulauseisiin ja puolitotuuksiin.

Suullisen kerronnan kulttuureille on tyypillistä kertojan ja kuulijan samassa tilassa oleminen, kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen kasvokkain sekä ylipäätään suora viestintä toisen kanssa. Nämä kulttuurit ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. Samaan aikaan monikielisyydestä on tullut arkitodellisuutta sekä Suomessa että Pohjolassa.

Kun tavoite on toisen ymmärtäminen, sanat ovat vain osa kertomusta. Kehonkieli, äänenpainot, tauot ja rytmi ovat myös tärkeä osa keskustelua (olen itse lukenut Facebookista, että jopa 90 prosenttia ymmärryksestä on sanattoman viestinnän aikaansaamaa).

Suullinen kerronta on toisin sanoen kirjoitettua sanaa tehokkaampi viestinviejä silloin, kun yhteinen kieli on eritasoista, tai silloin, kun itse kerronta on eritasoista, todellista sanataidetta tai vain varovaista sanojen etsintää. Hyvä tarinankertoja ja hyvä kuuntelija eivät välttämättä ole samoja kuin ne, jotka osaavat yhteistä kieltä parhaiten.

Olemme Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä antaneet tämän kevään sana- ja tarinankerrontapanostuksellemme nimeksi ”Sanat Pohjolassa”. Toivomme ja uskomme, että tarinahetket voivat, paitsi edesauttaa ymmärrystä, myös tarjota kertojalle mahdollisuuden keksiä sanat omalle tarinalleen. Ajatus on nostaa esiin sitä, miten jännittävää ja rikastuttavaa erilaisten kulttuurien tarinankerronta voi olla. Kevään aikana kerromme tarinoista saameksi, romaniksi ja jopa ”hölynpölyksi”. Lauantaina 13. toukokuuta tuomme esiin tarinankerrontaa Suomen viidellä puhutuimmalla kielellä suomen ja ruotsin jälkeen. Silloin kerromme tarinoita venäjäksi, viroksi, arabiaksi, somaliksi ja englanniksi.

Onko tämä tehtävämme pohjoismaisena kulttuuri-instituutiona?

Mielestämme kyllä. Pohjoismaiden ministerineuvosto toteaa uudessa käsikirjassaan, että Pohjolasta on tuleva maailman integroitunein alue. Jos tavoitteemme on seurata tätä ohjetta, silloin kaikkien Pohjolan asukkaiden, niin uusien kuin vanhojen, on saatava tilaa omalle ilmaisulleen ja päästävä mukaan keskusteluun.

Olemme tästäkin syystä iloisia saadessamme osallistua monikielisyyskuukauteen Multilingual Monthiin, Suomessa vuodesta 2015 alkaen Satakielikuukautena vietettyyn kuukauteen, joka leviää tänä vuonna ensimmäistä kertaa koko Pohjolaan.

Hedvig Westerlund-Kapnas
Vanhempi asiantuntija
Nordisk kulturkontakt / Pohjoismainen kulttuuripiste

Foto/Kuva: Mikaela Wickström