Lukukeskus on kysynyt päiväkodeilta niiden kokemuksistaan, haasteistaan ja tarpeistaan monikielisessä toimintaympäristössä. Erittäin suuri vastausmäärä – 370 päiväkotia ympäri Suomea kertoo siitä, että päiväkotien ammattilaisilla on selvä tarve ilmaista tarpeitaan ja ajatuksiaan monikielisen lukutaidon tukemiseksi päiväkodeissa.
Suomesta on tulossa yhä monikulttuurisempi ja monikielisempi paikka asua. Pääkaupunkiseudulla jo lähes neljännes alle 7-vuotiaista lapsista on muuta kuin suomalaista alkuperää. Melko lyhyessä ajassa tapahtunut muutos väestörakenteessa on tuonut mukanaan monia uusia tarpeita. Me Lukukeskuksessa olemme erittäin kiinnostuneita siitä, miten moninaistuvassa Suomessa pidetään huolta tasavertaisista mahdollisuuksista hyvään lukutaitoon ja lukemiseen ja minkälaista apua siihen voidaan tarjota. Sitä varten käynnistimme Monikielinen lukutaito -hankkeen ja kyselyn päiväkodeille.
Kyselyvastausten keskeisenä viestinä oli, että päiväkotien resurssit eivät ole riittäviä kaikkien lasten kotikielen tukemiseen, tarvitaan yhteistyötä kotien kanssa ja lisää henkilökuntaa. Esiin nousevat monikielisten lasten lukemisen osalta vahvasti sekä suomen kielen oppiminen että kotikielen tukeminen: kotikielen tukeminen koetaan haastavaksi eikä se onnistu vain päiväkotien työnä, vaan vanhemmat olisi saatava siihen aktiivisemmaksi osapuoleksi.
Suomen kielen tukemisen ja lukutaidon osalta haasteita nousee esiin samojen ikäluokkien sisäiset eroavaisuudet kielitaidon osalta ja rauhallisten pienryhmätyöskentelyä mahdollistavien tilojen puuttuminen. Suomen kielen oppimisen tuen osalta leikit, pelit ja lorut ovat tärkeitä mutta monessa päiväkodissa ei ole aikaa ja resursseja lasten kielellisen kehityksen yksilölliseen tukemiseen, varsinkin, jos arki on muutenkin haasteellista (lasten muut haasteet, henkilöstövaje jne.).
Päiväkotien kyselyn pohjalta on selkeä tarve materiaalille, jolla ohjataan päiväkotien henkilökunta opastamaan vanhempia tukemaan lapsen lukutaito kotona. Lisäksi tarvitaan materiaalia vanhemmille, jota he voivat käyttää kotona ja josta he saavat tarpeellista tietoa sekä lukemisen ja lukemisen että oman kotikielen tärkeydestä.
Päiväkodeissa on puutetta kirjoista sekä suomen kielellä että lasten kotikielillä. Kaksikielisiä kirjoja ja digimateriaaleista on pulaa tai ne ovat liian kalliita käyttää. Ammattilaiset tarvitsevat tukea, aikaa ja välineitä lukemiseen panostamiseen. Päiväkodeissa käytetään paljon digitaalisia ratkaisuja sekä hyödynnetään kirjastojen kautta saatavia vieraskielisiä lastenkirjoja. Haasteeksi koetaan näiden kohdalla tosin usein se, että päiväkodin työntekijät eivät niitä osaa lukea.
Päiväkodeilta tiedusteltiin kyselyn yhteydessä yhteistyöstä kirjastojen kanssa. Vastauksista kävi ilmi, että kirjastoyhteistyö monikielisten lasten lukemisen tuen osalta käsittää pääasiassa eri kielisten kirjojen lainausta, tilausta ja vinkkausta. Myös satutunnit eri kielillä ovat suosittuja, vaikkakin koronan vuoksi ne ovat osittain jääneet. Kirjastoyhteistyö voisi olla monikielisen lukemisen tukemisen osalta entistä suunnitelmallisempaa ja vastaajat toivoivat myös kirjastojen aktivoituvan enemmän vanhemmille suunnatun tiedottamisen ja osallistamisen suhteen. Olisi hyvä, jos vanhemmat tietäisivät enemmän kirjastojen vieraskielisistä kirjamahdollisuuksista ja voisivat lainata kirjoja kotiin.
Monikielinen lukutaito -hankkeen käynnistyessä näytti siltä, että monet tahot tekevät hyvää työtä toisistaan tietämättään eikä aina välttämättä tiedetä kohderyhmän tarpeita. Meidän hankkeemme tavoitteena onkin selvittää, minkälaisia tarpeita monikielisillä perheillä on lasten lukutaidon tukemiseksi ja minkälaisia toimintatapoja oman äidinkielen ja lukutaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on jo käytössä. Lukukeskus on tuottanut valistusmateriaalia oman äidinkielen ja lapselle lukemisen merkityksestä 19 kielellä ja neuvoloissa on jaettu lukulahjaa kotimaisten kielten lisäksi somaliksi, arabiksi, venäjäksi ja viroksi. Näitä materiaaleja hyödynnetään myös tässä hankkeessa.
Monikielinen lukutaito -hankkeen perusajatus lähti siitä, että kielitietoisuuden ja -taidon tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukee luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä sekä kaikkea oppimista. Taustatyön perusteella on selvää, että hyvän lukutaidon edellytyksenä on oman äidinkielen osaaminen ja sen arvostaminen. Aihealue on kuitenkin sen verran laaja, että se on pakko rajata ikäluokittain, alueellisesti ja kielellisesti. Hanke keskittyy varhaiskasvatukseen kolmella paikkakunnalla Vantaalla, Turussa ja Kotkassa ja kolmeen kieleen: somaliin, arabiaan ja venäjään.
Ajatus selvittää tilannetta varsinkin kohderyhmän eli monikielisessä ympäristössä toimivien ammattilaisten ja monikielisten perheiden parissa syntyi jo kolme vuotta sitten mutta korona-aika rajoitti alkuperäistä suunnitelmaa jalkautua kohderyhmän pariin. Niinpä päätettiin selvittää tilannetta ja järjestää tutkimusyhtiö Innolinkin kanssa yhteistyössä kysely päiväkodeille, kirjastoille sekä monikielisille perheille ja yhteisöille. Kyselyllä kartoitetaan päiväkotien ja kirjastojen tarpeita ja mahdollisuuksia tukea kotikieltä, mutta myös suomenkielistä lukutaitoa. Monikielisiltä perheiltä saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja testataan Lukukeskuksen monikielisten materiaalien ja kirjojen käyttöä.
Päiväkotien vastausten perusteella voi päätellä, että kaiken kaikkiaan monikielisen lukemisen tukeminen koetaan haasteellisuudesta huolimatta tärkeäksi teemaksi, ja vastaajat hahmottavat sekä suomen kielen että kotikielen tukemisen keskeisiksi lasten luku- ja kielitaidon kannalta.
Päiväkoteja, kirjastoja ja perheitä ei saa jättää yksin tämän asian kanssa!
Kirjoittaja Ilmi Villacís on Lukukeskuksen toiminnanjohtaja.