Larisa Leisiö

Larisa Leisiö on kielentutkija, joka tutkii samojedikieliä, eritoten nganasaania

Maaliskuu suomessa ja muissa kielissä

Esitän kielentutkijan näkökulman siitä, miten aika käsitetään ja nimitetään. Puhun maaliskuusta.*

Latinassa maaliskuun nimi johtuu Rooman suojelijan ja sodan jumalan nimestä, Mars. Se lainautui useisiin kieliin Euroopassa ja muualla, englannin March, venäjän mart, ranskan ja ruotsin mars, saksan März, viron märts, turkin mart. Monessa arabiankielisessä maassa se on مارس (māris), vaikka esim. Irakissa, Libanonissa, Jordaniassa, Palestiinassa آذار (ādhār) tulee aramean babylonialaisesta kalenterista; Libyassa se on الربيع(ar-Rabī‘) ‘kevät’.

Alkuperäinen latinalainen nimi mahdollisesti johtuu Välimeren rajuista kevätmyrskyistä juuri maaliskuun aikaan. Muinaisenglannissa maaliskuu oli hrēþ-mōnaþ ja johtui sanasta hreþ ‘nopea, aktiivinen, valpas, pikainen’. Keskiajan Alppi-alueilla puhutussa muinaisyläsaksassa März-sanan edeltäjä oli ollut Lenzmonat ‘pitkäkuu’, joka viittasi päivän pidentymiseen — ja se antoi myöhemmin nimen koko kevätkaudelle.

Suomen sanalle maaliskuu on ehdotettu kahta mahdollista selitystä. Merkitys ‘maallinen kuu’ viittaa vuodenaikaan, jolloin maa alkaa paljastua hajanaisina pälvinä lumen alta. Toisen etymologian mukaan nimi olisi alun perin ollut ‘mahlakuu’, jolloin ravinteikas mahla alkaa juosta koivuissa. Mahla-sanasta johtuvia nimiä löytyy ainakin slaavilaisista kielistä. Valkovenäjäksi maaliskuu on сакавiк ‘mahlakas’; muinaispuolassa se on brzezień, tšekissä březen ja ukrainassa березень, kaikki juurtuvat ’koivu’-sanasta. Myös Kaakkois-Virossa puhutun võrun murteessa on nimi ‘mahlakuu’, mutta se viittaa huhtikuun aikaan.

Kuukausia mitattiin Kuun synnyn ja kuoleman mukaan. Kuun vaiheet eivät useimmiten osu nykyisen atomikellon resonoiman kalenterikuukauden alkuun ja loppuun. Esim. Siperian samojedikansoista nganasaaneilla on kuukausi nimeltään сеӈибтiӡиˀиа. Se osuu helmi- ja maaliskuulle ja sen nimi viittaa helmikuun viluiseen ‘kuuraisuuteen’. Sitä seurasi тəрулиа – niminen kuukausi ja vaihto tapahtui maaliskuun kulussa. Nimi тəрулиа tarkoittaa ‘tärinää’ ja viittaa siihen, että mahot naarasporot tärisevät kylmästä iltaisin, kun päivät ovat lämpimiä mutta yöt hyvin kylmiä. Nganasaanit ovat Euraasian pohjoisin kansa, joten eteläisemmiltä pohjoissamojedeilta maaliskuun nimi ‘tärinäkuuna’ puuttuu. Tundra- ja metsänenetseillä se on ‘valevasontakuu’, koska muutamat porot vasoivat jo maaliskuussa, vaikka varsinainen vasonta tapahtuu toukokuun aikana.

Pohjoissaamessa maaliskuun aika on njukčamánnu ja Inarin-saamessa njuhčâmáánu ‘joutsenkuu’.

Yhden aurinkovuoden aikana kuunsirppi syntyy 12 tai 13 kertaa. Tämän vuoksi suomalaisten ensikuuna oli milloin isotammi, milloin pikkutammi ja samoin tundra- ja metsänenetseillä oli ‘iso valevasontakuu’ ja ‘pieni valevasontakuu’.

Näin siis ihminen oli tarkkaillut ajan kulkua luonnossa ja harmonisoinut toimintaansa mukautumalla luonnon rytmeihin. Suomalaiset kuukausinimet ovat edelleen muistoja noista ajoista.

Hyvää maaliskuun jatkoa kaikille!

*Blogi on alun perin esitetty juhlapuheena Koneen Säätiön Maalisjuhlassa 12.3.